Herkkyysanalyysi vastaa yksinkertaiseen kysymykseen: kuinka paljon lopputulos muuttuu, jos yksi oletus osuu pieleen? Alla kysymys käydään läpi yhdellä esimerkillä, jossa myynti laskee 10 prosenttia, ja näytetään, miksi tulos putoaa paljon enemmän. Laskelman voi tehdä tyhjään taulukkoon, mutta laajempiin investointi- ja hankelaskelmiin sopii valmis herkkyysanalyysipohja ExcelVirtassa.
Herkkyysanalyysi tarkoittaa, että yhtä laskelman oletusta muutetaan kerrallaan ja katsotaan, paljonko tulos muuttuu. Jos yrityksen myynti on 500 000 €, muuttuvat kulut 60 % myynnistä ja kiinteät kulut 150 000 €, tulos on 50 000 €. Kun myyntimäärä laskee 10 %, tulos laskee 30 000 euroon eli 40 %. Jos lasku johtuu hinnasta, tulos putoaa nollaan.
Mitä herkkyysanalyysi tarkoittaa
Jokainen budjetti, investointilaskelma ja hinnoittelupäätös perustuu oletuksiin: myyntimäärään, hintaan, raaka-aineen kustannukseen, palkkoihin. Yksi luku "tulos 50 000 €" näyttää varmalta, vaikka se on monen arvion tulo. Herkkyysanalyysi purkaa luvun osiin ja kertoo, mikä oletuksista on vaarallisin.
Perusperiaate on muuttaa vain yhtä tekijää kerrallaan ja pitää muut ennallaan. Silloin tuloksen muutos johtuu varmasti juuri siitä tekijästä. Kun samaa toistetaan jokaiselle oletukselle, ne voidaan järjestää vaikutuksen mukaan, ja seurantaan ja varmistamiseen käytetty aika osataan kohdistaa oikein.
Tyypillisiä käyttötilanteita ovat:
- Budjetti: kuinka paljon myynti saa jäädä tavoitteesta ennen kuin vuosi on tappiollinen?
- Hinnoittelu: mitä alennuskampanja tekee katteelle, jos myyntimäärä ei kasva?
- Investointi: kestääkö laskelma, jos kustannukset nousevat tai hyödyt viivästyvät?
- Rahoitus: miten koron nousu vaikuttaa kassavirtaan ja lainanhoitokykyyn?
Kaikissa tilanteissa tekniikka on sama, vain muuttujat vaihtuvat.
Esimerkki: myynti laskee 10 %
Lähtötiedot ovat yksinkertaisia. Myynti on 500 000 €, muuttuvat kulut (materiaalit, rahdit, provisiot) ovat 60 % myynnistä ja kiinteät kulut (vuokra, palkat, vakuutukset) 150 000 € vuodessa. Taulukossa myyntimäärä muuttuu ja hinta pysyy ennallaan. Esimerkki on yksinkertaistettu: tulos on ennen veroja ja rahoituskuluja, ja muuttuvien kulujen oletetaan muuttuvan täsmälleen myyntimäärän suhteessa.
| Myynnin muutos | Myynti € | Muuttuvat kulut € | Katetuotto € | Kiinteät kulut € | Tulos € | Tuloksen muutos |
|---|---|---|---|---|---|---|
| −20 % | 400 000 | 240 000 | 160 000 | 150 000 | 10 000 | −80 % |
| −10 % | 450 000 | 270 000 | 180 000 | 150 000 | 30 000 | −40 % |
| −5 % | 475 000 | 285 000 | 190 000 | 150 000 | 40 000 | −20 % |
| 0 % | 500 000 | 300 000 | 200 000 | 150 000 | 50 000 | 0 % |
| +5 % | 525 000 | 315 000 | 210 000 | 150 000 | 60 000 | +20 % |
| +10 % | 550 000 | 330 000 | 220 000 | 150 000 | 70 000 | +40 % |
Kun myynti on solussa B2, muuttuvien kulujen osuus solussa B3, kiinteät kulut solussa B4 ja muutosprosentti solussa B6, tulos lasketaan yhdellä kaavalla:
=B2*(1+B6)*(1-B3)-B4
Kirjoita muutosprosentit allekkain (−20 %, −10 % ja niin edelleen) ja kopioi kaava jokaiselle riville viittaamaan oman rivinsä prosenttiin. Näin syntyy yksisuuntainen herkkyystaulukko ilman erillisiä työkaluja.
Miksi tulos putoaa 40 % eikä 10 %
Syy on kiinteissä kuluissa. Kun myynti laskee, myös muuttuvat kulut laskevat samassa suhteessa, mutta vuokra ja palkat pysyvät. Koko menetys osuu katetuottoon: 10 % vähemmän myyntiä tarkoittaa 20 000 € vähemmän katetta, ja koska tulos oli vain 50 000 €, se on 40 % tuloksesta.
Ilmiötä kutsutaan toimintavivuksi, ja sen voi laskea suoraan: katetuotto jaettuna tuloksella, tässä 200 000 / 50 000 = 4. Luku kertoo, että jokainen myynnin prosentti liikuttaa tulosta neljä prosenttia. Mitä suuremmat kiinteät kulut suhteessa tulokseen, sitä herkempi yritys on myynnin vaihtelulle, molempiin suuntiin.
Hinta vai määrä? Sama 10 %, eri seuraus
Myynnin lasku voi johtua kahdesta syystä. Jos asiakkaita on vähemmän, myös materiaaleja kuluu vähemmän. Jos taas hintaa joudutaan laskemaan, myydään sama määrä samoilla kuluilla, mutta pienemmällä tulolla. Ero on dramaattinen:
| Muuttuja, muutos 10 % | Tulos heikompaan suuntaan | Tulos parempaan suuntaan | Vaikutus tulokseen |
|---|---|---|---|
| Myyntihinta | 0 € | 100 000 € | ±100 % |
| Muuttuvat kulut | 20 000 € | 80 000 € | ±60 % |
| Myyntimäärä | 30 000 € | 70 000 € | ±40 % |
| Kiinteät kulut | 35 000 € | 65 000 € | ±30 % |
Hinnan laskun vaikutus lasketaan kaavalla =B2*(1+B6)-B2*B3-B4, koska muuttuvat kulut eivät muutu. Taulukko on järjestetty suurimmasta vaikutuksesta pienimpään, ja juuri tästä järjestyksestä tornado-kaavio saa nimensä: leveimmät palkit ylhäällä, kapeimmat alhaalla. Esimerkissä hinta on selvästi vaarallisin oletus, joten hinnoittelun perusteet kannattaa varmistaa ennen kuin hiotaan kiinteiden kulujen arviota.
Käytä kaikille muuttujille samaa muutosprosenttia, kun vertaat niitä keskenään. Jos hintaa testataan ±10 % ja kuluja ±30 %, järjestys kertoo valituista prosenteista eikä muuttujien todellisesta painosta.
Kriittinen piste ja varmuusmarginaali
Herkkyysanalyysin luontainen jatko on kysymys: kuinka paljon myynti saa laskea ennen kuin tulos on nolla? Kriittinen piste on kiinteät kulut jaettuna kateprosentilla:
=B4/(1-B3)
Esimerkissä 150 000 / 0,40 = 375 000 €. Varmuusmarginaali on (500 000 − 375 000) / 500 000 = 25 %. Myyntimäärä saa siis laskea neljänneksen ennen tappiota, mutta hinta vain 10 %, kuten edellinen taulukko näytti. Sama yritys on samanaikaisesti melko kestävä kysynnän heilahtelulle ja hyvin altis hintakilpailulle.
Herkkyysanalyysi, skenaariot ja simulointi
Herkkyysanalyysi muuttaa yhtä tekijää kerrallaan. Skenaarioanalyysi muuttaa useita yhtä aikaa, esimerkiksi heikko vuosi, jossa sekä määrä että hinta laskevat ja kulut nousevat. Kaksisuuntainen taulukko on näiden välimuoto: siinä nähdään kerralla kahden muuttujan, tyypillisesti hinnan ja määrän, kaikki yhdistelmät.
Excelissä on näihin valmiit Entä jos -analyysityökalut: skenaariot, tavoitteen haku ja arvotaulukot. Arvotaulukossa voi olla enintään kaksi muuttujaa, mutta niille voi antaa niin monta arvoa kuin haluaa. Skenaarioon taas voi sisältyä enintään 32 eri arvoa, ja skenaarioita voi luoda useita. Tavoitteen haku kääntää kysymyksen toisin päin: se laskee, millä lähtöarvolla haluttu tulos, esimerkiksi nollatulos, saavutetaan.
Kun kysymys on todennäköisyydestä, esimerkiksi kuinka todennäköisesti tulos jää alle nollan, tarvitaan simulointia, jossa muuttujille annetaan vaihteluvälit ja laskelma toistetaan satoja kertoja. Tätä varten on erillinen Monte Carlo -simulointi Excelissä. Investointilaskelmaan tornado-kaavion, kaksisuuntaisen matriisin ja skenaariot kokoaa herkkyysanalyysin valmis työkirja. Muut talouden ja suunnittelun oppaat löytyvät EnkelMalin opasosiosta.
Usein kysyttyä
Mitä herkkyysanalyysi tarkoittaa yksinkertaisesti?
Yhtä laskelman oletusta muutetaan kerrallaan ja katsotaan, paljonko lopputulos muuttuu. Näin selviää, mikä oletus vaikuttaa tulokseen eniten.
Kuinka suurta muutosta kannattaa testata?
Esimerkiksi ±10 % tai ±20 %; ExcelVirtan pohjan tornado-kaavio käyttää kaikille muuttujille ±20 %:n vaihtelua. Valitse vaihteluväli, joka on realistinen kyseiselle muuttujalle, ja käytä samaa väliä, kun vertaat muuttujia keskenään.
Mikä on herkkyysanalyysin ja skenaarioanalyysin ero?
Herkkyysanalyysi muuttaa yhtä tekijää kerrallaan, skenaarioanalyysi useita samanaikaisesti. Ensimmäinen kertoo, mikä tekijä on tärkein, jälkimmäinen kuvaa kokonaisia tilanteita.
Mitä toimintavipu kertoo?
Toimintavipu on katetuotto jaettuna tuloksella. Se kertoo, kuinka monta prosenttia tulos muuttuu, kun myyntimäärä muuttuu yhden prosentin. Esimerkissä vipu on 4, joten 10 prosentin myynnin lasku vie 40 prosenttia tuloksesta.
Tarvitaanko herkkyysanalyysiin makroja?
Ei. Yksisuuntaisen taulukon saa tavallisilla kaavoilla kopioimalla kaavan riveille, kuten yllä olevassa esimerkissä. Kaksisuuntaisen taulukon voi rakentaa kaavoilla tai Excelin arvotaulukko-työkalulla, joka kuuluu Entä jos -analyysin työkaluihin.
Lähteet
- Microsoft-tukiJohdanto Entä jos -analyysiin
- Microsoft-tukiUseiden tulosten laskeminen arvotaulukon avulla
Näe, mikä luku ratkaisee tuloksen
Kun oletukset ovat yhdellä välilehdellä ja analyysit päivittyvät niistä, jokaisen muuttujan vaikutuksen näkee ennen päätöstä.
Tutustu herkkyysanalyysiin